Miten voit rakentaa hyväksyvää olotilaa?

Lauantai 16.3.2019 - Sirpa Aunula

Ajattele tilannetta, jossa huomaat olevasi kriittinen itseäsi tai toista ihmistä kohtaan.

Missä kehon osassa se tuntuu?

Kiristäääkö kurkkua, onko vatsassa solmu tai pääsi tuntuu kireältä?Tuntemus voi toki olla jokin muukin. Kuuntele kehoasi. Mitä se kertoo sinulle?

Tilanteessa ensimmäinen askel on sen tiedostaminen, että olet kriittinen ja se tuntuu pahalta.

Tuo nyt huomiosi kehoon rinnan alueelle. Kuvittele, että juot sisään sydämeesi lempeyttä ja pehmeyttä itseäsi kohtaan ja kaikki on hyvin. Voit olla levossa itsesi kanssa.

Voit samalla kuvitella, että katsot itseäsi (tai joku sinulle tärkeä henkilö) hyväksyvin ja rakkaudellisin silmin.

Älä tuomitse tai vastusta kriittisyyttä itsessäsi. Se vain lisää kipusi intensiteettiä. Kokeile kriittisyyden sallia vain olla niinkuin se on ja huomaat sen voiman vähenevän.

Huomaatko mitään muutosta tunteissasi ja/tai olotilassasi?

Jos huomaat, niin loistavaa!

Jos pehmeys, lempeys ja hyväksyminen tuntuvat sinulle vierailta, niin ei hätää. Harjoittele silti sillä on merkitystä. Kun harjoittelet huomion suuntaamista sallivaan olotilaan, aivosi alkavat kehittää uusi hermoreittejä ja pikkuhiljaa olotilaan pääseminen tapahtuu nopeammin ja on voimallisempaa.

Kiitos, kun annoit itsellesi aikaa ja luit näin pitkälle. Kenties myös teit harjoituksen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyväksyminen, kehotietoisuus,

Anatomy Trains koulutus

Lauantai 26.5.2018 - Sirpa Aunula

ANATOMY TRAINS STRUCTURE & FUNCTION KOULUTUS 2018

Kahden viikonlopun koulutuskokonaisuus kouluttaja A-P Lindbergin johdolla oli todella antoisa ja avasi uudenlaista näkemystä kehoon ja liikkeeseen.

Faskia on todennäköisesti herkin ja laajin tuntoelin kehossa. Se on jatkuva yhtenäinen verkosto, joka antaa kudoksille muodon. Se jakaa kuormitusta kehossa ylittäen erillisten lihasten rajat. Sillä on myös huomattavat rekyyli- ja visko-elastiset ominaisuudet.

Kun ihminen ei liiku tai istuu paljon, faskian rakenteiden liuku suhteessa toisiinsa häviää ensimmäisenä. Kudosten viskositeetti lisääntyy ja rakenteet liimaantuvat toisiinsa. Faskian käsittelyllä pyritään parantamaan rakenteiden välistä mobiliteettia.

Suurin osa vammoista ja ylirasitustiloista kohdistuu faskian rakenteisiin kuten lihaskalvoihin, aponeurooseihin tai jänteisiin. Siksi onkin tärkeää, että näitä rakenteita hoidetaan ja autetaan palautumaan. Näin teet ennaltaehkäisevää huoltoa kehosi hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: anatomy trains, faskia, myofaskia

Autonominen hermosto ja turvallisuus

Tiistai 7.2.2017 - Sirpa Aunula

(Artikkelin on kirjoittanut Anssi Leikola, kokemusasiantuntija ja psykiatrian erikoislääkäri)

JOS AJATELLAAN optimaalista lapsuutta, jossa vanhemmat pystyvät toimimaan lapsen hoivaajina ja tarpeiden tyydyttäjinä, lapsella on hyvä malli rakentaa kestäviä, turvallisia, luotettavia kiintymyssuhteita aikuisiin. Lapsi oppii hakemaan rauhoittavaa turvaa toisen ihmisen läheisyydestä. Toisen ihmisen tarjoama turvallisuuden tunne säilyy hänessä läpi elämän kaikkein suurimpana rauhoittumisen kokemuksena, olipa sitten kyse emotionaalisesta tai fyysisestä läheisyydestä. Sisäistynyt turvallisuuden tunne suojaa ihmisen mieltä. Sama voidaan nähdä hermoston tasolla, autonomisen hermoston kehittyneimmän osan toiminnassa.

IHMINEN TAVALLAAN liittyy hermostonsa avulla ympäristöönsä. Hermostomme, ja autonominen hermosto sen yhtenä osana, on plastinen, muovautuva elin, jota elämänkokemus ja ympäristötekijät muokkaavat. Plastisuus on suurimmillaan lapsuuden kehitysvaiheissa. Kokemusten myötä aivoissa syntyy uusia synapseja, eli hermosolut liittyvät toisiinsa kokemuksien vahvistajina. Autonomisen hermoston eri osien hyvä yhteistoiminta muodostaa "turvallisuustutkan", joka on edellytys aikuisen terveelle puolustautumiskyvylle. Autonominen hermosto arvioi turvallisuutta jatkuvasti. Se toimii nimensä mukaisesti omin päin ja ei-tahdonalaisesti. Se reagoi turvattomuuteen esitietoisesti ja aktivoituu nopeammin kuin tietoisuus ehtii orientoitua. Tästä nopeudesta on ollut ilmeistä evolutiivista hyötyä henkeä uhkaavissa tilanteissa.

AUTONOMISEN HERMOSTON oppiminen on implisiittistä, eli oppiminen tapahtuu tiedostamattomasti elämisen sivutuotteena, kokemusten kautta, samaan tapaan kuten lapsen äidinkielen oppiminen. Silloin, kun kasvuympäristössä on turvattomuutta ja lapsi herkistyy toistuvasti ärsykkeille, jotka aktivoivat autonomisen hermoston primitiivisimpiä osia, autonomisen hermoston eri osien yhteistoiminta ei pääse kehittymään riittävästi. Näin ihmisen tunteiden säätelykyky jää vaillinaiseksi. Emotionaalisesti traumatisoituneilla ihmisillä on yleisesti kahdenlaisia merkittäviä ongelmia johtuen autonomisen hermoston reagoimisen liittyvistä virhearvioinneista. He eivät joko puolustaudu silloin kun siihen olisi syytä tai sitten he saattavat puolustaua sellaisissa tilanteissa, joissa siihen ei nykyisyyden perusteella olisi aihetta. Tälläinen epätarkoituksenmukainen reagointi altistaa uudelleen traumatisoitumiselle, kuormittaa lähisuhteita ja hankaloittaa lähisuhteiden rakentumista turvallisiksi. Voisi sanoa, että heillä ei turvallisuustutka toimi luotettavasti.

LAPSUUDESSA VAKAVASTI traumatisoituneen, toistuvaa, jopa hengenvaarallista turvattomuutta kokeneen ihmisen kehon oireet voivat olla äärimmillään niin voimakkaita, että ne lamauttavat elimistön tyystin. Eräs traumatisoitunut asiakkaani kuvasi tunnetta fysiologisena vankilana. Tässä tilassa ihminen ei jaksa tai pysty liikuttamaan itseään, ei puhumaan tai ajattelemaan. Nämä ovat klassisen , vakavan masennuksen oireita. Mutta ne on hyvä nähdä myös traumaoireina. Oireeet selittyvät autonomisen hermoston kaikkein vanhimman osan aktivoitumisena. Tämän on hermoston osa, joka reagoi kuolemanvaaraan. Tätä voidaan kutsua passiiviseksi puolustautumiseksi, alistumiseksi kohtalon armoille, joka on yhteistä kaikille nisäkkäille kuolemanvaaran edessä. Turvattomuuden kokemuksien ja tästä seuraavan autonomisen hermoston reaktioherkkyys voidaan nähdä psyykkisten sairauksien yhtenä tärkeänä selittäjänä.

AUTONOMISEN HERMOSTON hälytysjärjestelmän nopeudesta ja epätoimivuudesta johtuen, lapsi/aikuinen ikään kuin taikaiskusta siirtyy voimakkaan tunteen valtaan, ennen kuin ehtii itse edes tajuta, mihin reagoi. Tunnetilan vaihtumiseen riittää pelkkä ilme, sana, äänensävy tai tuoksu. Tälläinen on traumamuisto, joka on kytkeytynyt autonomisen hermoston hälytysjärjestelmään. Ihmisen nykytilanne saattaa näyttäytyä samalla hetkellä menneisyyden pelkojen mukaisesti. Ilman, että hän itse tiedostaa siirtymää. Traumamuistot voivat aktivoituessaan merkitä äärimmillään todellisuudentajun heikentymistä, psykoosia. Useammin traumamuistot aktivoituvat osittain, jolloin ne ilmenevät lievempinä oireina, jotka voivat olla myös hyvin kehollisia. Traumaoireet kertovat aina jotakin oleellista ihmisen menneisyydestä. Eikä suinkaan aina ole edes selvää, että mitä.

TRAUMATISOITUMINEN JOHTUU monesti useammanlaatuisesta turvattomuudesta, esim vaikeasta kodin ilmapiiristä, kaltoin kohtelusta, puhumattomuudesta, kiusaamisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Eräs lapsuuden ajan traumatisoitumisen pääasiallisista syistä on vanhemmuustehtävän hämärtyminen tai laiminlyöminen lapsen kasvuympäristössä. Joten jos palaamme lapsuuteen, jossa vanhemman huomio on jäänyt hänen omien tarpeidensa täyttämiseen (olipa kyseessä urakehitys, pähteet tai rakkaussuhteet) jää lapsen sisäinen turvallisuuden kokemus vääjäämättä enemmän tai vähemmän vajaaksi. Vanhemmuusvaje on yksi keskeisimpiä traumatisoivia lapsuuden kokemuksia, jotka näkyvät myös autonomisen hermoston tasolla. Tämä voi johtaa puolustuskyvyttömyyteen, pahimmillaan mielenterveyden häiriöihin. Moni traumatisoitunut ei itse tunnista traumaansa, koska sietämättömien tunnetilojen välttäminen ohjaa ei-tietoiselta tasolta hänen elämäänsä. Näin on selvää, että avuhakemisen kynnys on erittäin korkea.

AUTONOMISEN HERMOSTON toipumisen lähtökohta on turvallisuuden tunteen saavuttaminen "tässä ja nyt" tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Vastaanotolla kyse on ilmapiiristä, joka tulisi luoda mahdollisimman turvalliseksi juuri kyseisen potilaan elämäntilannetta ja ainutlaatuista historiaa ajatellen. Tämän hetken turvallisuudesta käsin, potilas voi alkaa ymmärtää menneisyyttään uudella tavalla ja saada ratkaisevia oivalluksia siitä millä tavalla hänen asiansa ovat - ja mikä vielä olennaisempaa, kuka hän itse on.

SIETÄMÄTTÖMÄT TUNNETILAT ovat emotionaalisen trauman syy ja autonominen hermosto liittyy puolestaan erityisen kiinteästi tunnetiloihin. Ihminen itse on aina jonkinlaisessa tunnetilassa. Myös silloin kuin hän on rauhallinen ja järkevimmillään. Levollisuus on tunne siinä kuin vihakin. Ei siis pidä paikkaansa, että ihminen on tunteessa ainoastaan silloin kuin hänellä on jokin "järkeä sumentava" voimakas tunnekokemus. Nykytietämyksellä "järkeä heikentävät" tunnetilat voidaan ymmärtää nimenomaan yksilön puolustautumiseen liittyviksi tunnetiloksi, jotka teorian mukaan voivat kytkeytä traumamuistoihin.

Tunteiden säätelykyky tarkoittaa sitä, että vaikka syntyisi kuinka vaikeita tunteita tahansa, ne eivät sumenna järkeä tai lamauta toimintakykyä. Affektien säätelykyky on aivan keskeistä turvallisuuden kokemuksien saavuttamiseksi ja toisten ihmisten rauhoittamisessa. Traumojen hoidoissa turvallisuus on aina tärkeintä. Voidaan sanoa, että kuin terapia etenee oikeaan suuntaan ja tunteiden säätelykyky kehittyy, ihminen kykenee kohtaamaan vaikeitakin asioita turvallisesti. Mutta tähän kehittyvään turvallisuuteen tarvitaan aina toinen ihminen, joka on luottamuksen arvoinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autonominen hermosto, turvallisuus

Erilaiset tekniikat ovat väyliä

Maanantai 2.5.2016 - Sirpa Aunula

Minulle on luontevaa yhdistää täydentäviä hoitomuotoja klassiseen hierontaan, sillä ihminen on kokonaisuus. Kehonhuolto on monessa tapauksessa hyvä tapa hoitaa myös mieltä.

Stressi ja traumat näkyvät ja tuntuvat kehossa. Erityisesti jännittäjätyypeillä, jotka eivät osaa verbalisoida kokemuksiaan. Kun olo on turvallinen, keho tuntee että nyt voin päästää irti tästä, vaikka tietoinen mieli ei välttämättä asiaa hahmota. Asioita ei ole pakko tuoda mielen käsiteltäväksi. Jos sinun on tarpeellista ymmärtää jotain, tietoisuus tuo sen kyllä esille. Toiset haluat enemmän vastauksia, toisille riittää, kun olo helpottuu.

Erilaiset tekniikat ovat väyliä, mutta parantamisen tekee asiakas itse. Kuinka avoin ja vastaanottavainen olet vaikuttaa siihen miten paraneminen voi edetä. Vaaditaan myös luottamusta asiakkaan ja hoitajan välillä. Olen tehnyt syvällisen paranemismatkan itseeni. Uskon, että sillä on iso merkitys siihen, millaisen hoitotilanteen pystyn tarjoamaan. Paljon riippuu asiakkaan valmiudesta, mutta myös vuorovaikutuksesta hoitotilanteessa. Tämä on kantava ajatukseni hoitotyössäni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paraneminen

Ajatuksia kosketushoitojen vaikutuksista

Tiistai 19.1.2016 - Sirpa Aunula

Koen itselleni hyvin luontevaksi yhdistää energialla hoitamista, hierontaa ja muita manuaalisia tekniikoita. Ihminen on kokonaisuus ja kehon kautta voidaan hoitaa myös henkistä puolta.

Rauhalla, läsnäololla ja myötäelämisellä on suuri parantava ja eheyttävä vaikutus.

Ruotsalainen fysiologian professori Kerstin Uvnäs-Moberg löysi lempeän ja rauhoittavan kosketuksen parantavalle voimalle fysiologisen selityksen.

(Rauhoittava kosketus, oksitosiinin parantava vaikutus kehossa, 2007)

Hieronnan tai energiahoidon lempeä kosketus vapauttaa oksitosiini hormonia ja vahvistaa siten kehon rauhoittumisjärjestelmää.

Kehon stressijärjestelmä taas aktivoituu pelon, ahdistuksen ja kiireen paineessa. Nykypäivän kiireisessä elämäntyylissä stressihormonit helposti jyllää.

Lempeä kosketus vapauttaa oksitosiini hormonia, rauhoittaa, alentaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta, parantaa kivunsietokykyä ja lievittää ahdistusta.

TASAPAINO ON VIISAUTTA! 

Pidät itsestäsi hyvää huolta, kun tasapainotat arjen kiireitä esim. hieronnalla tai muulla kehomielihoidolla. Myös lämmin kylpy, sauna tai liikunta ovat hyviä vaihtoehtoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kosketushoidot, kehomielihoidot, hieronta, oksitosiini