Mitä pallealle tapahtuu stressissä?

Torstai 27.4.2023 - Sirpa Aunula

Pallea jännittyy stressissä ja on yksi helpoimmista indikaattoreista huomioida mikä on kehon tila. Liikkuuko pallea vapaasti vai ei?

Pallea tekee meduusamaista liikettä alas ja ylös, kun hengitämme. Sisäänhengityksellä pallea laskee alas ja hieroo sisäelimiä. Uloshengityksellä pallea nousee ylös kupolimaiseen asentoon ja puristaa rintaonteloa.

Tärkeimmät hengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilihakset.

Jännittynyt pallea voi aiheuttaa ahdistusta. Ilma ei tunnu kulkevan ja uloshengitys on vaikeata. Rentoutumisvaihe jää vajaaksi eli pallea ei pääse rentoutumaan kupolimaiseen asentoon. Tämä on aika yleistä.

Tiukka pallea vaikuttaa niskan ja alaselän kireyksiin. Se on faskian kautta yhteydessä lonkan koukistajiin ja aina lantionpohjaan saakka.

Liiasta istumisesta ja liikkumattomuudesta kärsii lonkan ja nivusen alue. Jännitys tällä alueella pienentää pallean liikettä.

Pallealla on tosi tärkeä psykofyysinen rooli.

Heti, kun ihminen kokee uhkaa ympäristössään pallea jännittyy. Pallea supistuu, kun tapahtuu liikaa, on liikaa tuntemuksia tai kipuja. 

Se haluaa suojata kehomieltä alkavalta ahdistukselta. Pallea ei yleensä ala liikkua kunnolla ennenkuin  olo on turvallinen, tuettu, maadoittunut ja avoin sosiaaliselle liittymiselle. Siksi ei voi päättää rentouttaa palleaa. Tarvitaan ensin hermoston rauhoittamista.

Palleaan voi saada yhteyden hengitystä harjoittamalla.

Minun hoidoissani palleaa voi myös hoitaa eri tekniikoilla. Energialla voidaan rauhoittaa autonomista hermostoa, jos olo on turvaton ja maadoittumaton.

Kysy ohjattua hengitysharjoitusta, jotta saadaan pallea rentoutumaan ja kehoon lisää tilan tunnetta. Harjoittelu lisää kehotietoisuutta, joka on olennainen osa sitä, että oppii havainnoimaan missä tilassa kehon kulloinkin on (Interoseptio). Harjoitus tehdään osana hoitoa.

Olen aloittanut huhtikuussa 2023 Hengitys Valmentajan koulutuksen. Uutta tietoa, läjäpäin erilaisia hengitysharjoituksia ja somaattisia harjoituksia löytyy minulta. Myöhemmin tänä vuonna myös uusia palveluja :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pallea, stressi, kehotietoisuus, hermosto, hengitys,

Miten lähestyä energiahoitoa?

Maanantai 16.1.2023 - Sirpa Aunula

Millaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin se sopii?

Energiahoito on erinomainen vaihtoehto, kun tarvitset rentoutumista ja palautumista stressistä. Silloin hiljentyminen ja läsnäolo itselle ja keholle on tarpeen.

Energiahoito auttaa säätelemään vireystilaa. On haasteena yliviritystila tai aliviritystila niin hoito tasapainottaa sinut oman toleranssi-ikkunan sisään. Varsinkin meillä herkillä tyypeillä (erityisherkkä tai empaatti) vireystilan säätelyyn on tietoisesti kiinnitettävä huomiota, jotta voi hyvin. Itselläkin yliviritystila nostaa päätään, jos yritän tehdä liikaa.

Energiahoidossa olen virittynyt hoidettavan hermostolliseen tilaan. Tämä luo sinulle turvallisen tilan harjoitella tunnistamaan ja rakentamaan hermoston itsesäätelyä. Tässäkin säännöllinen tietoinen harjoittelu voimaannuttaa ja lisää itsetuntemusta.

Kyse on siis interoseption kehittämisestä. Interoseptio on tietoisuus kehon sisäisestä tilasta ja kyky tuntea mitä kehossa tapahtuu.

Rakennat resilienssiä, kun rauhoitut ja vahvistat itseäsi. Tässä ydintaitona on kyky tunteiden ja kehon tilojen itsesäätelyyn.

Hoidan turvan ja rakkauden tilasta käsin. Se kutsuu sinun autonomista hermostoa resonoitumaan samaan tietoisuudentilaan. Silloin syvempi yhteys aitoon itseesi on luonnostaan mahdollinen. Hermostosi muistaa tämän tilan. Ajan mittaan siihen palaaminen tulee helpommaksi ja helpommaksi.

Toiset tulevat minun energiahoitoon latautumaan, palautumaan ja rentoutumaan. Ja se toimii hyvin!

Toisten kanssa aikaa kuluu enemmän keskusteluun. He tarvitsevat sillä hetkellä nähdyksi ja kuulluksi tulemista keskustelun avulla. Olen nimittäin hyvä peilaamaan ja sanoittamaan sitä mitä aistin toisen energiakentässä. Tämä on parantavaa!

Osa taas kokee hyödylliseksi tiedon ja harjoitukset mitä voin jakaa energiahoidon kuluessa. Omahoito arjessa on tärkeää!

Ja sitten vielä yksi syvempi ulottuvuus.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on tila, joka sallii ja hyväksyy kaikki tuntemukset sellaisina kuin ne ovat jokaisena hetkenä.

Meditaatioon siirtyminen tapahtuu, kun meditaation harjoittaja katoaa ja esiin nousee syvempi ulottuvuus itseä. Tekeminen muuttuu olemiseksi. Aito todellinen itse ei meditoi, vaan ON meditaatio.

Jos etsit todellista ja syvää henkistä vapautumista, hiljaisuus ja pysähtyminen on välttämätöntä. Sieluyhteyteen voi löytää energiahoidon kautta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energiahoito, vireystila, interoseptio, meditaatio, rakkaustietoisuus

KOSKETUS

Maanantai 12.12.2022 - Sirpa Aunula

Tarve turvalliselle kosketukselle on elämänmittainen.

Hiljattaisessa 509 aikuista kattaneessa tutkimuksessa Arizonan yliopiston viestinnän professori Kory Floyd havaitsi, että "kosketuksenälässä" ihmiset kokivat todennäköisemmin yksinäisyyttä, masentuneisuutta, ahdistusta ja heikentyneen vastustuskyvyn aiheuttamia ongelmia.

Iho ja kudokset muistavat miten tai millä intentiolla niitä on koskettu. Kuunteleva hoivaava kosketus luo turvallisuuden tunnetta ja on parantavaa. Kosketus välittää informaatiota. Luota aina kehosi tuntemuksiin siitä mikä on sinulle oikein.

Kosketus, joka kuuntelee rakkaudella ja kunnioituksella luo turvallisuutta ja hyväksyntää, joka ajan mittaan purkaa traumaa. Muutokset tietenkin edellyttävät toistuvaa harjoittelua ja mahdollisuutta korjaavaan kokemukseen.

Jotta asiakkaan hermosto voi asettua turvallisuuden tilaan ja rentoutua, pitää hoitajan kyetä olemaan ja hoitamaan ventraalivagaalista tilasta käsin.

Siis mitä?

Selitän polyvagaaliteoriaa

Kaikki 3 autonomisen hermoston järjestelmää toimivat automaattisesti taustalla seuloen turvan ja vaaran merkkejä ja reagoimalla niihin. Tätä alitajuista ja kehollista toimintaa Stephen Porges nimittää neuroseptioksi.

Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto vastaa uhkaaan aktivoimalla taistele/pakene reaktion.

Parasympaattisen järjestelmän rooli nähdään yleensä puolustusmekanismien purkamisessa ja rauhoittumisessa. Sen toiminta ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

Se jakaantuu 2 pääharaan, joilla molemmilla on niille ominaiset neurofysiologiset tilansa.

Ventraalivagaali (vatsanpuoleinen) haara reagoi turvallisuudesta kertoviin signaaleihin ja edesauttaa vakaata ja sosiaalista tilaa.

Dorsaalivagaali (selänpuoleinen) haara reagoi mahdolliseen hengenvaaraan aiheuttaen kehon "sammumisen", turtumisen ja vetäytymisen sosiaalisesta kontaktista. Tämä suojaava tila on dissosiatiivisten oireiden taustalla.

Hahmota omaa hermostollista tilaasi. Mitä tunteita ja käyttäytymistä huomaat?

Esim. kontrolli ja viha yhdistyy sympaattiseen aktivaatioon. Epätoivo ja avuttomuus viestii dorsaalivagaali tilasta. Ventraalivagaali tilaa voi kuvailla sydämelliseksi, avoimeksi, leikkisäksi ja uteliaaksi.

Tietoisuus itsen ja toisen biologisista reaktioista antaa työvälineen vuorovaikutukseen. Se on osaltaan tietoisen läsnäolon harjoittelua ja ihannetapauksessa toipumisen apuväline. Sillä kaksi hermostoa vuorovaikutuksessa reagoivat aina jollakin tavalla toisiinsa, niin kyky tietoisesti säädellä omaa tilaa luo hyvinvointia ja lisää voimaantumisen tunnetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kosketus, hoito, autonominen hermosto, polyvagaaliteoria

Affirmaatiot - tapa suunnata huomiota

Maanantai 13.9.2021 - Sirpa Aunula

Olen viime aikoina alkanut käyttää affirmaatioita tapana suunnata energiaani haluamaani suuntaan. Näin sen teen ja tämä tuntuu toimivan minulle:

Keksin lauseen MINÄ muodossa

Esim. Minä olen rakastettu ilman ehtoja tai Minä olen voimallinen oman todellisuuteni luoja tai Minä olen riittävä juuri sellaisena kun olen.

Rauhoitun ja tunnen, että olen läsnä kehossani. Kun olen kotona omissa nahoissani, avaan energiani ja sydämeni.

Sanon lausetta mielessäni ja tunnen sen sydämessäni melkein kuin kirjoittaisin lauseen sinne.

Kokeile miltä harjoitus sinulle tuntuu?

Tärkeää on muodostaa tunneyhteys lauseeseen. Saada keho-mieli-sydän toimimaan yhtenä yksikkönä. Älä murehdi teetkö tämän oikein ala vaan uteliaasti kokeilla.

MUISTA, energia liikkuu sinne minne suuntaat huomiosi. 

Ihmisen mieli on evoluution kautta ohjelmoitu keskittymään negatiivisiin asioihin. Aivot suuntaavat sinne automaattisesti.

Opettele siis tietoisesti valitsemaan ajatukset, jotka saavat olosi tuntumaan hyväksi ja voimaannuttavat sinua.

Ja voit toki tehdä harjoituksen vaikka englanniksi. Valitse se kieli mikä tuntuu oikealta ja resonoi alitajuntasi kanssa

Intentioni Sinulle on, että löydät jotain uutta itsestäsi mistä et aiemmin ollut tietoinen!! Pieni tai iso..ei sillä ole väliä. Tietoisuutesi on kuitenkin laajentunut :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Affirmaatio, voimaantuminen

Erityisherkän elämää

Tiistai 1.6.2021 - Sirpa Aunula

Erityisherkkänä hermosto ylikuormittuu helposti. Ylistimulaatiotilassa on epämiellyttävää olla ja silloin kadottaa helpommin kehoyhteyden. Itselläni tästä seuraa lopulta suorittamista ja yhteys elämän virtaan häiriintyy.

Sisältäni nousi ohjaus lopettaa kaikki tekeminen, jotta löydän ulos selviytymistilasta. Sillä hetkellä kaikkein tärkein asia on antaa huomiota itselleni ja palauttaa oma tasapainon tila.

Oma rituaalini menee seuraavasti

Menen sohvalle lepäämään. Intentioni on olla läsnä kehossani ja olla tietoinen hengittämisestä. Hengittelen ja kuulostelen missä kohtaa kehoani kiristää. 

Annan sille hyväksyvää huomiotani ja usein kiristys helpottaa tai jopa poistuu. Harjoituksen edetessä kehoni ottaa enemmän alustaa vastaan. Hengitys on hyvä mittari. Mitä syvemmin ja rennommin hengitys kulkee vatsanpohjaan saakka sitä rennompi olen. Tässä vaiheessa parasympaattinen hermosto on aktivoitunut. Kehoon leviää rauha. Energeettisesti avaudun ja olen taas vastaanottamisen tilassa. Feminiininen energiani on aktivoitunut. 

Toisto niin usein kuin tarpeellista. Säännöllisyys on tärkeintä!

Kannattaa muistaa, että päivät ovat erilaisia. Itsensä rauhoittaminen tuntuu välillä helpolta ja toisinaan taas tosi vaikealta.

Toivon sinun saavan tästä harjoituksesta jotain itsellesi hyödyllistä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erityisherkkä, hermosto, ylikuormittuminen, tasapaino, läsnä kehossa, hengitys

Itsen rakastamisen ja hoivan harjoitus

Perjantai 23.4.2021 - Sirpa Aunula

Tämä harjoitus syntyi orgaanisesti sisältäni tarpeesta saada hoivaa ja lohtua.


Näin se harjoitus menee:

Kierrä kätesi ympärillesi halaukseen. Intentiosi on olla tietoisesti läsnä kehossasi ja antaa rakkautta itsellesi. Saada lämmin yhteys rakkauteen sisälläsi ja tuntea se energeettisesti kehosi kautta. Voit ajatella, että virratat rakkautta fyysisen sydämesi kohdalta sisään.

Älä murehdi teetkö harjoituksen "oikein". Lähde vaan uteliaasti kokeilemaan toimiiko tämä sinulle.

Intentio kääntyä sisäänpäin rakastamaan itseään ja oppia olemaan täysin kotona omissa nahoissaan tuo samanlaisia hyötyjä kuin meditaatio. Mielen sijaan tässä lähestytään meditaatiota kehon kautta.

"Ystäväni sanoi harjoituksen tehtyään, että vaikka mieli höpisi omiaan niin harjoitus maadoitti ja sai keho-mieleen kokonaisemman olon."

Säännöllisesti tehtynä tällainen harjoite:

-Rauhoittaa hermostoa

-Lisää yhteyttä rakkauteen

-Auttaa energeettisesti tuntemaan itseä kehon kautta

-Lisää tiedostamista

-Lisää turvallisuuden kokemusta

Rakkaudella Sirpa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehoyhteys, rakkaus, meditaatio, henkinen harjoitus

Miten voit rakentaa hyväksyvää olotilaa?

Lauantai 16.3.2019 - Sirpa Aunula

Ajattele tilannetta, jossa huomaat olevasi kriittinen itseäsi tai toista ihmistä kohtaan.

Missä kehon osassa se tuntuu?

Kiristäääkö kurkkua, onko vatsassa solmu tai pääsi tuntuu kireältä?Tuntemus voi toki olla jokin muukin. Kuuntele kehoasi. Mitä se kertoo sinulle?

Tilanteessa ensimmäinen askel on sen tiedostaminen, että olet kriittinen ja se tuntuu pahalta.

Tuo nyt huomiosi kehoon rinnan alueelle. Kuvittele, että juot sisään sydämeesi lempeyttä ja pehmeyttä itseäsi kohtaan ja kaikki on hyvin. Voit olla levossa itsesi kanssa.

Voit samalla kuvitella, että katsot itseäsi (tai joku sinulle tärkeä henkilö) hyväksyvin ja rakkaudellisin silmin.

Älä tuomitse tai vastusta kriittisyyttä itsessäsi. Se vain lisää kipusi intensiteettiä. Kokeile kriittisyyden sallia vain olla niinkuin se on ja huomaat sen voiman vähenevän.

Huomaatko mitään muutosta tunteissasi ja/tai olotilassasi?

Jos huomaat, niin loistavaa!

Jos pehmeys, lempeys ja hyväksyminen tuntuvat sinulle vierailta, niin ei hätää. Harjoittele silti sillä on merkitystä. Kun harjoittelet huomion suuntaamista sallivaan olotilaan, aivosi alkavat kehittää uusi hermoreittejä ja pikkuhiljaa olotilaan pääseminen tapahtuu nopeammin ja on voimallisempaa.

Kiitos, kun annoit itsellesi aikaa ja luit näin pitkälle. Kenties myös teit harjoituksen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyväksyminen, kehotietoisuus,

Anatomy Trains koulutus

Lauantai 26.5.2018 - Sirpa Aunula

ANATOMY TRAINS STRUCTURE & FUNCTION KOULUTUS 2018

Kahden viikonlopun koulutuskokonaisuus kouluttaja A-P Lindbergin johdolla oli todella antoisa ja avasi uudenlaista näkemystä kehoon ja liikkeeseen.

Faskia on todennäköisesti herkin ja laajin tuntoelin kehossa. Se on jatkuva yhtenäinen verkosto, joka antaa kudoksille muodon. Se jakaa kuormitusta kehossa ylittäen erillisten lihasten rajat. Sillä on myös huomattavat rekyyli- ja visko-elastiset ominaisuudet.

Kun ihminen ei liiku tai istuu paljon, faskian rakenteiden liuku suhteessa toisiinsa häviää ensimmäisenä. Kudosten viskositeetti lisääntyy ja rakenteet liimaantuvat toisiinsa. Faskian käsittelyllä pyritään parantamaan rakenteiden välistä mobiliteettia.

Suurin osa vammoista ja ylirasitustiloista kohdistuu faskian rakenteisiin kuten lihaskalvoihin, aponeurooseihin tai jänteisiin. Siksi onkin tärkeää, että näitä rakenteita hoidetaan ja autetaan palautumaan. Näin teet ennaltaehkäisevää huoltoa kehosi hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: anatomy trains, faskia, myofaskia

Autonominen hermosto ja turvallisuus

Tiistai 7.2.2017 - Sirpa Aunula

(Artikkelin on kirjoittanut Anssi Leikola, kokemusasiantuntija ja psykiatrian erikoislääkäri)

JOS AJATELLAAN optimaalista lapsuutta, jossa vanhemmat pystyvät toimimaan lapsen hoivaajina ja tarpeiden tyydyttäjinä, lapsella on hyvä malli rakentaa kestäviä, turvallisia, luotettavia kiintymyssuhteita aikuisiin. Lapsi oppii hakemaan rauhoittavaa turvaa toisen ihmisen läheisyydestä. Toisen ihmisen tarjoama turvallisuuden tunne säilyy hänessä läpi elämän kaikkein suurimpana rauhoittumisen kokemuksena, olipa sitten kyse emotionaalisesta tai fyysisestä läheisyydestä. Sisäistynyt turvallisuuden tunne suojaa ihmisen mieltä. Sama voidaan nähdä hermoston tasolla, autonomisen hermoston kehittyneimmän osan toiminnassa.

IHMINEN TAVALLAAN liittyy hermostonsa avulla ympäristöönsä. Hermostomme, ja autonominen hermosto sen yhtenä osana, on plastinen, muovautuva elin, jota elämänkokemus ja ympäristötekijät muokkaavat. Plastisuus on suurimmillaan lapsuuden kehitysvaiheissa. Kokemusten myötä aivoissa syntyy uusia synapseja, eli hermosolut liittyvät toisiinsa kokemuksien vahvistajina. Autonomisen hermoston eri osien hyvä yhteistoiminta muodostaa "turvallisuustutkan", joka on edellytys aikuisen terveelle puolustautumiskyvylle. Autonominen hermosto arvioi turvallisuutta jatkuvasti. Se toimii nimensä mukaisesti omin päin ja ei-tahdonalaisesti. Se reagoi turvattomuuteen esitietoisesti ja aktivoituu nopeammin kuin tietoisuus ehtii orientoitua. Tästä nopeudesta on ollut ilmeistä evolutiivista hyötyä henkeä uhkaavissa tilanteissa.

AUTONOMISEN HERMOSTON oppiminen on implisiittistä, eli oppiminen tapahtuu tiedostamattomasti elämisen sivutuotteena, kokemusten kautta, samaan tapaan kuten lapsen äidinkielen oppiminen. Silloin, kun kasvuympäristössä on turvattomuutta ja lapsi herkistyy toistuvasti ärsykkeille, jotka aktivoivat autonomisen hermoston primitiivisimpiä osia, autonomisen hermoston eri osien yhteistoiminta ei pääse kehittymään riittävästi. Näin ihmisen tunteiden säätelykyky jää vaillinaiseksi. Emotionaalisesti traumatisoituneilla ihmisillä on yleisesti kahdenlaisia merkittäviä ongelmia johtuen autonomisen hermoston reagoimisen liittyvistä virhearvioinneista. He eivät joko puolustaudu silloin kun siihen olisi syytä tai sitten he saattavat puolustaua sellaisissa tilanteissa, joissa siihen ei nykyisyyden perusteella olisi aihetta. Tälläinen epätarkoituksenmukainen reagointi altistaa uudelleen traumatisoitumiselle, kuormittaa lähisuhteita ja hankaloittaa lähisuhteiden rakentumista turvallisiksi. Voisi sanoa, että heillä ei turvallisuustutka toimi luotettavasti.

LAPSUUDESSA VAKAVASTI traumatisoituneen, toistuvaa, jopa hengenvaarallista turvattomuutta kokeneen ihmisen kehon oireet voivat olla äärimmillään niin voimakkaita, että ne lamauttavat elimistön tyystin. Eräs traumatisoitunut asiakkaani kuvasi tunnetta fysiologisena vankilana. Tässä tilassa ihminen ei jaksa tai pysty liikuttamaan itseään, ei puhumaan tai ajattelemaan. Nämä ovat klassisen , vakavan masennuksen oireita. Mutta ne on hyvä nähdä myös traumaoireina. Oireeet selittyvät autonomisen hermoston kaikkein vanhimman osan aktivoitumisena. Tämän on hermoston osa, joka reagoi kuolemanvaaraan. Tätä voidaan kutsua passiiviseksi puolustautumiseksi, alistumiseksi kohtalon armoille, joka on yhteistä kaikille nisäkkäille kuolemanvaaran edessä. Turvattomuuden kokemuksien ja tästä seuraavan autonomisen hermoston reaktioherkkyys voidaan nähdä psyykkisten sairauksien yhtenä tärkeänä selittäjänä.

AUTONOMISEN HERMOSTON hälytysjärjestelmän nopeudesta ja epätoimivuudesta johtuen, lapsi/aikuinen ikään kuin taikaiskusta siirtyy voimakkaan tunteen valtaan, ennen kuin ehtii itse edes tajuta, mihin reagoi. Tunnetilan vaihtumiseen riittää pelkkä ilme, sana, äänensävy tai tuoksu. Tälläinen on traumamuisto, joka on kytkeytynyt autonomisen hermoston hälytysjärjestelmään. Ihmisen nykytilanne saattaa näyttäytyä samalla hetkellä menneisyyden pelkojen mukaisesti. Ilman, että hän itse tiedostaa siirtymää. Traumamuistot voivat aktivoituessaan merkitä äärimmillään todellisuudentajun heikentymistä, psykoosia. Useammin traumamuistot aktivoituvat osittain, jolloin ne ilmenevät lievempinä oireina, jotka voivat olla myös hyvin kehollisia. Traumaoireet kertovat aina jotakin oleellista ihmisen menneisyydestä. Eikä suinkaan aina ole edes selvää, että mitä.

TRAUMATISOITUMINEN JOHTUU monesti useammanlaatuisesta turvattomuudesta, esim vaikeasta kodin ilmapiiristä, kaltoin kohtelusta, puhumattomuudesta, kiusaamisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Eräs lapsuuden ajan traumatisoitumisen pääasiallisista syistä on vanhemmuustehtävän hämärtyminen tai laiminlyöminen lapsen kasvuympäristössä. Joten jos palaamme lapsuuteen, jossa vanhemman huomio on jäänyt hänen omien tarpeidensa täyttämiseen (olipa kyseessä urakehitys, pähteet tai rakkaussuhteet) jää lapsen sisäinen turvallisuuden kokemus vääjäämättä enemmän tai vähemmän vajaaksi. Vanhemmuusvaje on yksi keskeisimpiä traumatisoivia lapsuuden kokemuksia, jotka näkyvät myös autonomisen hermoston tasolla. Tämä voi johtaa puolustuskyvyttömyyteen, pahimmillaan mielenterveyden häiriöihin. Moni traumatisoitunut ei itse tunnista traumaansa, koska sietämättömien tunnetilojen välttäminen ohjaa ei-tietoiselta tasolta hänen elämäänsä. Näin on selvää, että avuhakemisen kynnys on erittäin korkea.

AUTONOMISEN HERMOSTON toipumisen lähtökohta on turvallisuuden tunteen saavuttaminen "tässä ja nyt" tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Vastaanotolla kyse on ilmapiiristä, joka tulisi luoda mahdollisimman turvalliseksi juuri kyseisen potilaan elämäntilannetta ja ainutlaatuista historiaa ajatellen. Tämän hetken turvallisuudesta käsin, potilas voi alkaa ymmärtää menneisyyttään uudella tavalla ja saada ratkaisevia oivalluksia siitä millä tavalla hänen asiansa ovat - ja mikä vielä olennaisempaa, kuka hän itse on.

SIETÄMÄTTÖMÄT TUNNETILAT ovat emotionaalisen trauman syy ja autonominen hermosto liittyy puolestaan erityisen kiinteästi tunnetiloihin. Ihminen itse on aina jonkinlaisessa tunnetilassa. Myös silloin kuin hän on rauhallinen ja järkevimmillään. Levollisuus on tunne siinä kuin vihakin. Ei siis pidä paikkaansa, että ihminen on tunteessa ainoastaan silloin kuin hänellä on jokin "järkeä sumentava" voimakas tunnekokemus. Nykytietämyksellä "järkeä heikentävät" tunnetilat voidaan ymmärtää nimenomaan yksilön puolustautumiseen liittyviksi tunnetiloksi, jotka teorian mukaan voivat kytkeytä traumamuistoihin.

Tunteiden säätelykyky tarkoittaa sitä, että vaikka syntyisi kuinka vaikeita tunteita tahansa, ne eivät sumenna järkeä tai lamauta toimintakykyä. Affektien säätelykyky on aivan keskeistä turvallisuuden kokemuksien saavuttamiseksi ja toisten ihmisten rauhoittamisessa. Traumojen hoidoissa turvallisuus on aina tärkeintä. Voidaan sanoa, että kuin terapia etenee oikeaan suuntaan ja tunteiden säätelykyky kehittyy, ihminen kykenee kohtaamaan vaikeitakin asioita turvallisesti. Mutta tähän kehittyvään turvallisuuteen tarvitaan aina toinen ihminen, joka on luottamuksen arvoinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autonominen hermosto, turvallisuus

Erilaiset tekniikat ovat väyliä

Maanantai 2.5.2016 - Sirpa Aunula

Minulle on luontevaa yhdistää täydentäviä hoitomuotoja klassiseen hierontaan, sillä ihminen on kokonaisuus. Kehonhuolto on monessa tapauksessa hyvä tapa hoitaa myös mieltä.

Stressi ja traumat näkyvät ja tuntuvat kehossa. Erityisesti jännittäjätyypeillä, jotka eivät osaa verbalisoida kokemuksiaan. Kun olo on turvallinen, keho tuntee että nyt voin päästää irti tästä, vaikka tietoinen mieli ei välttämättä asiaa hahmota. Asioita ei ole pakko tuoda mielen käsiteltäväksi. Jos sinun on tarpeellista ymmärtää jotain, tietoisuus tuo sen kyllä esille. Toiset haluat enemmän vastauksia, toisille riittää, kun olo helpottuu.

Erilaiset tekniikat ovat väyliä, mutta parantamisen tekee asiakas itse. Kuinka avoin ja vastaanottavainen olet vaikuttaa siihen miten paraneminen voi edetä. Vaaditaan myös luottamusta asiakkaan ja hoitajan välillä. Olen tehnyt syvällisen paranemismatkan itseeni. Uskon, että sillä on iso merkitys siihen, millaisen hoitotilanteen pystyn tarjoamaan. Paljon riippuu asiakkaan valmiudesta, mutta myös vuorovaikutuksesta hoitotilanteessa. Tämä on kantava ajatukseni hoitotyössäni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paraneminen

Ajatuksia kosketushoitojen vaikutuksista

Tiistai 19.1.2016 - Sirpa Aunula

Koen itselleni hyvin luontevaksi yhdistää energialla hoitamista, hierontaa ja muita manuaalisia tekniikoita. Ihminen on kokonaisuus ja kehon kautta voidaan hoitaa myös henkistä puolta.

Rauhalla, läsnäololla ja myötäelämisellä on suuri parantava ja eheyttävä vaikutus.

Ruotsalainen fysiologian professori Kerstin Uvnäs-Moberg löysi lempeän ja rauhoittavan kosketuksen parantavalle voimalle fysiologisen selityksen.

(Rauhoittava kosketus, oksitosiinin parantava vaikutus kehossa, 2007)

Hieronnan tai energiahoidon lempeä kosketus vapauttaa oksitosiini hormonia ja vahvistaa siten kehon rauhoittumisjärjestelmää.

Kehon stressijärjestelmä taas aktivoituu pelon, ahdistuksen ja kiireen paineessa. Nykypäivän kiireisessä elämäntyylissä stressihormonit helposti jyllää.

Lempeä kosketus vapauttaa oksitosiini hormonia, rauhoittaa, alentaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta, parantaa kivunsietokykyä ja lievittää ahdistusta.

TASAPAINO ON VIISAUTTA! 

Pidät itsestäsi hyvää huolta, kun tasapainotat arjen kiireitä esim. hieronnalla tai muulla kehomielihoidolla. Myös lämmin kylpy, sauna tai liikunta ovat hyviä vaihtoehtoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kosketushoidot, kehomielihoidot, hieronta, oksitosiini